Yrittäjänä ja entisenä työntekijänä olen aina arvostanut työterveyshuoltoa. Sen nopeus ja tehokkuus ovat kiistattomia. Testasin hiljattain vasteaikoja: sain ajan työterveyslääkärille 28 minuutissa, kun taas paikallisen terveysaseman takaisinsoittoa odotan edelleen. Työkyvyn palautuminen nopeasti on paitsi inhimillisesti tärkeää, myös liiketoiminnan kannalta kriittistä.
Toki järjestelmässä on kehittämisen varaa. Hinnoittelu ei ole riittävän yksilöity, hinnat ovat nousseet ja hoitoja tarjotaan toisinaan yli tarpeen. Myös työnantajien ja työntekijöiden toimissa on parantamisen varaa: laskutuksen läpinäkyvyyttä tulee vaatia ja lisäpalveluiden käyttöä harkita tarkemmin. Työterveyshuolto voidaan toki korvata vakuutuksilla, mutta onko se aidosti parempi ratkaisu – sitä on syytä pohtia. On myös yrittäjiä, jotka eivät lainkaan tarjoa työterveyshuoltoa tälläkään hetkellä.
Tein epävirallisen gallupin yrittäjien keskuudessa. Mielipiteet jakautuvat kahteen leiriin. Osa pitää laadukasta työterveyshuoltoa kilpailukyvyn edellytyksenä – sen avulla houkutellaan huipputekijöitä ja varmistetaan töiden sujuvuus. Toiset näkevät sen lähinnä kulueränä ja pelkäävät väärinkäytöksiä. Heille yksittäinen työntekijä ei ole korvaamaton. Yrityksen taloudellinen tilanne vaikuttaa selvästi näkemyksiin: kun pinkka on kunnossa, työterveyshuoltoa arvostetaan arjen sujuvuuden mahdollistajana.
Lopuksi: miltä tuntuisi työskennellä yrityksessä, jossa ei ole työterveyshuoltoa lainkaan? Entä miltä tuntuisi olla pk-yrittäjä, jos työntekijä ei pääse töihin hoitojonon vuoksi – eikä yrityksessä ole ketään tuuraajaa?
Työterveyshuolto ei ole pelkkä kustannus – se on investointi työkykyyn, hyvinvointiin ja kilpailukykyyn.
