Yleinen markkinatilanne huonontui täysin yllättäen viime keväänä jokseenkin kaikilla yrityksillä. Parhaimmillakin yrityksillä näkyvyys tulevaisuuteen lyhentyi merkittävästi. Pidemmän ajan liiketoimintasuunnitelmat kuten kauaskantoiset investoinnit oli pakko työntää syrjään. Katse keskittyi seuraavaan 6–12 kuukauden jaksoon ja siitä selviytymiseen. Toki yritykset ovat kärsineet korona-ajan kurimuksesta hyvin eritavoin:
· Osa yrityksistä on kasvattanut liiketoimintaansa. Erityisesti ne, jotka toimivat media-alalla tai digitaalisten palveluiden keskiössä. Tuotteille ja palveluille on ollut suurempi kysyntä.
· Osa yrityksistä on jatkanut toimintaansa kuten ennenkin. Näiden yritysten liiketoiminta nojaa pidempiin trendeihin ja pitkiin asiakassopimuksiin. Lyhytaikaiset muutokset yleisessä taloudessa ei näihin yrityksiin juuri vaikuta.
· Osa yrityksistä on ollut jo pidempään laskusuuntaisessa kehityksessä tai huonossa taloudellisessa tilanteessa. Pienikin negatiivinen muutos markkinassa on niille kohtalokasta.
Mihin asioihin olemme keskittyneet niiden yritysten hallituksissa, joissa olen mukana? Liiketoiminnan fokus on kääntynyt lyhyenajan liiketoiminnan johtamiseen ja rahoitustilanteen varmistamiseen. Kassaa varjellaan kaikin keinoin ja säästökohteita joudutaan miettimään entistä tarkemmin. Osassa yrityksiä on myös jouduttu lomauttamaan henkilökuntaa ja jopa irtisanomaan. Lisärahoitusta on haettu moniin yrityksiin ja yhteiskunnan tarjoamat rahoitustuet ovat tulleet tutuiksi kaikille yhtiöille. Suuret kiitokset Business Finlandille, Finnveralle sekä ELY-keskuksille, joista olemme saaneet asianmukaista tukea ja ystävällistä palvelua.
Liiketoiminnan fokus on kääntynyt lyhyenajan liiketoiminnan johtamiseen ja rahoitustilanteen varmistamiseen.
Yritysten pidemmän ajan strategiaankin on monien yritysten kohdalla palattu. Muuttaako korona-ajan muutokset yritysten ja kuluttajien ostokäyttäytymistä niin paljon, että yrityksemme on pakotettu muuttamaan omaa strategiaansa jopa radikaalisti. Tarkoittaako uusinormaali luopumista nykyisistä tuotteista ja palveluista? Minkälaisille uusille ratkaisuille on jatkossa kysyntää? Joutuuko yritys kehittämään uuden liiketoiminnan ja pärjäämään jatkossa kenties uudenlaisessa kilpailijakentässä. Toisaalta pitää harkita hyvin tarkkaan, onko nykyisen liiketoiminnan muuttaminen todella järkevää ja hyvin perusteltua, koska uuden liiketoiminnan synnyttäminen on aina hyvin haastavaa. Hötkyilyyn ei ole luonnollisesti varaa.
Yritykset ovat olleet varsin erilaisissa lähtökohdissa etätyöskentelyn suhteen. Osassa yrityksiä etäpalaverit ovat olleet arkipäivää jo pitkään, kun taas toisissa yrityksissä etäyhteyksiä ei ole käytetty lainkaan ennen viime vuotta. Puuttuu välineitä, kokemusta ja kulttuuria toimia etänä. Kokemattomuus kärjistyy, kun yrityksen taloudellinen tilanne on järkkynyt ja joudutaan nopeassa tahdissa miettimään yrityksen elinvoimaisuutta ja strategisia vaihtoehtoja.
Vaatii valtavasti positiivista energiaa yhtiön työntekijöiltä, johdolta, hallitukselta ja omistajilta hoitaa liiketoiminta paremmalle tolalle näinä vaikeina aikoina, nopeassa tahdissa ja epävarmuuden vallitessa.
Mitä viime vuodesta voi sitten ottaa opiksi ja käytäntöön tulevina vuosina? Yritysten tulee varmistaa aina oman kustannuspohjansa joustavuus. Jos tulot pienenevät oleellisesti, pitää olla mahdollisuus vähentää kuluja samassa suhteessa. Skenaariotyöskentely yrityksen strategian osalta tulee ottaa osaksi yrityksen jokapäiväistä hallitustyöskentelyä. Yrityksen strategiassa tulee olla mietittynä valmiiksi potentiaaliset riskit ja niihin liittyvät korjaavat toimenpiteet, jotta ne voidaan ottaa käytäntöön nopeasti tarpeen tullen.
Etätyöskentelyn lisääntyessä yritysten kulttuuria tulee kehittää entistä avoimempaan suuntaan. Organisaation tulee olla entistä itseohjautuvampi ja luottamukseen perustuva, jotta kyetään toimimaan tehokkaasti kaikissa muutostilanteissa. Etätyöskentely vaatii entistä laadukkaampia kommunikaatiotaitoja kaikilta meiltä. Laadukas esimiestyö kunniaan!
