Oli ilo osallistua 7.5. Nordean Nordic Ideas & Fortum -tilaisuuteen, jossa keskusteltiin kasvusta ja sen edellytyksistä. Lavalla nähtiin poikkeuksellisen vahva kattaus: tasavallan presidentti Alexander Stubb, valtiovarainministeri Riikka Purra sekä Esa Rautalinko ja Riikka Pakarinen.
Tilaisuuden tunnelmaa sävytti pitkään kaivattu optimismi, ehkä ensimmäistä kertaa pitkään aikaan, lähes 20 vuoden vaisun kasvun jälkeen. Useampi ajatus jäi erityisesti mieleen.
Miksi yrittäjyys ei toteudu, vaikka halu on olemassa?
Tutkimusten mukaan noin 40 % nuorista haaveilee yrityksen perustamisesta. Silti vain harva lopulta tekee sen. Selityksenä käytetään usein maailmantalouden epävarmuutta. Mutta rehellinen kysymys kuuluu: milloin maailma on ollut ennustettava?
Historiasta on vaikea löytää hetkeä, jolloin tulevaisuus olisi ollut riskitön. Silti juuri epävarmoina aikoina on syntynyt monia maailman merkittävimmistä kasvutarinoista.
Lopulta ratkaisee asenne: tahto, energia ja halu tarttua mahdollisuuksiin.
Tarvitaanko sisuun päivitys?
Suomalainen sisu on perinteisesti tarkoittanut sitkeyttä, periksiantamattomuutta ja kykyä jatkaa vaikeuksista huolimatta. Nämä ovat edelleen arvokkaita ominaisuuksia. Mutta riittävätkö ne enää? Ehkä tarvitsemme päivitetyn määritelmän:
Sisu = sitkeys + rohkeus + usko tulevaisuuteen
Pelkkä sitkeys ei luo kasvua, jos rinnalta puuttuvat kunnianhimo ja halu kasvaa, myös kansainvälisesti.
Kasvua löytyy ja vahvoilta aloilta
Suomella on selkeitä kasvun moottoreita.
Startup-yritykset ovat viimeisen vuosikymmenen aikana kasvaneet merkittävästi, ja jo tasolle, joka haastaa perinteiset toimialat vientiluvuissa. Tuotekehityspanostukset ovat korkeita, keskimäärin noin 15 % liikevaihdosta.
Puolustusteollisuudessa geopoliittinen tilanne, Euroopan varautuminen ja Yhdysvaltojen roolin muutokset luovat pitkän aikavälin kasvupotentiaalia.
Kasvua siis on tietyillä aloilla ja sitä on enemmän kuin usein ymmärretään.
Mutta mikä jarruttaa?
Kasvun esteet ovat pitkälti tuttuja:
- Rohkeuden puute
- Kotimaisen rahoituksen niukkuus
- Hitaat lupaprosessit
- Osaajapula ja kansainvälisen työvoiman houkuttelun haasteet
- Liian pienet panostukset tuotekehitykseen
- Verotuksen rakenteet, jotka eivät riittävästi kannusta uudelleensijoittamiseen
Nämä eivät ole uusia ongelmia, mutta niiden ratkaiseminen ratkaisee kasvun.
Tyytyminen “ihan hyvään”?
Yksi kiinnostava havainto liittyy suomalaiseen yrityskulttuuriin.
Kansainväliset johtajat ovat nostaneet esiin, että Suomessa tyydytään usein kohtuulliseen menestykseen sen sijaan, että haettaisiin määrätietoisesti voimakasta kasvua. Olemmeko liian varovaisia? Pelkäämmekö epäonnistumista enemmän kuin tavoittelemme onnistumista?
Tässä voi olla merkittävä syy siihen, miksi jäämme jälkeen muista Pohjoismaista vaikka heillä on pitkälti samat kansainväliset haasteet.
Katse maailmaan ja uusiin kumppanuuksiin
Geopoliittinen toimintaympäristö on muutoksessa. EU:n merkitys korostuu, ja päätöksenteossa saatetaan siirtyä enemmistöpainotteisempaan malliin. Samalla katse kääntyy yhä vahvemmin uusiin markkinoihin, erityisesti G20-maihin.
Yhtenä mielenkiintoisena, ja jopa yllättävänä keskustelun avauksena nousi esiin Kanada mahdollisena EU-jäsenyyden hakijana.
